Salainen neuleystävä paljastui...

Perjantaina oli posti tuonut toukokuun paketin salaiselta neuleystävältä, mukana oli kirje, jossa hän paljasti henkilöllisyytensä. Oli kiva viettää odotuksen, ilahtumisen ja yllättymisen hetkiä kanssasi tänä keväänä Tuula!

Paketti oli taas kerran, kuten joka kerta, erittäin mieluinen. Oheisesta kuvasta selviää sisältö, kaksi kerää ihanaa ohuta alpakkalankaa (ilmiselvästi huivia varten), söpö rintakoru kierrätys materiaalista, kirja, jonka olen kohtsillään jo lukenutkin ja hempeitä lautasliinoja kesän kahvihetkiin. Kaiken kruununa kaksi tuikkua, ohje kuinka koukkuan (sain välipaketissa koukkuamis koukun, jonka Tuulan isä oli tehnyt) ja puutarhaliite paikallisesta sanomalehdestä... hyvin olet oppinut minut tuntemaan.

Neulepusero Noron isoäidin neliöistä alkaa muotoutumaan, huivia en ole vieläkään saanut pingotettua, kiire alkaa tulla sillä yo-juhlat ovat tällä viikolla! Selkeästi huomaan, että piha- ja kasvihuonetyöt vievät ison osan vapaa-ajastani, sekä hillitön kuntoilu, joka jäi kuntoutuksesta päälle. Hyvä niin, sillä selkä on erittäin hyvässä kunnossa! Siitä olen erittäin onnellinen.

 Ohessa vielä kuva meidän nuorimmaisista, jotka eilen kärryttelivät... kuvankin myötä voitte aistia huumaavan tuoksun joka lähtee kukkivasta norjan angervo aidasta.
Sen myötä ihanaa toukokuun loppua ja ylihuomenna alkavaa kesäkuuta, love you all!

Kyllä nyt on kuntouduttu!

Kuntoutus on nyt onnellisesti takanapäin. Aivan mahtava ja mieliinjäänyt 2 viikoinen takana, kyllä nyt on paljon eväitä itsensä hoitamiseen. Heti kuntoutuksen jälkeen tuli tosin sinnikäs niveltulehdus (olisiko rasitus takana) mutta eiköhän tämä tästä. Positiivinen asenne kantaa ainakin vielä.

Meidän ryhmässä oli 10 kuntoutujaa, kaikki erilaisia ihania persoonia. Vertaistukea samaa sairastavilta oli tarjolla roppakaupalla.
Siuntio oli paikkana ihanteellinen liikkumiseen sekä sisällä, että pihalla. Ensimmäisellä viikolla sää oli hieman viileämpi mutta toisella viikolla pärjäsi shortseissa ja topissa. Työkaverit kysyikin olinko ollut etelänlomalla vai unohtanut pestä naamani ;-)

Noro huivin sain yhtenä iltana viimeisteltyä, pingotus ja kuvaaminen on vielä meneillää... keskenhän ei mulla ole mikään! Noro isoäidin neliöitä on about 50 tehtynä, osa jo yhdistetty, en vaan oo osannut päättää teenkö villapaiden vai villatakin? Huomaan kuitenkin, että lähestyvä kesä ulkotöineen ja lisääntynyt liikkuminen vie aikaa neulomiselta, mutta aikansa kutakin.

Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille rakkaat lukijani!

Just soya!

Torstaina tuli postitse huhtikuun paketti salaiselta neuleystävältä, jonka henkilöllisyys näyttää pysyvän salassa loppuun asti ;-)
Paketin sisältö oli jälleen kerran mitä mieluisin, viisi kerää minulle ennestään tuntematonta Just Soya lankaa, langan myötä tuli ihan tuulahdus tulevasta kesästä. Siitä syntyy mitä ilmeisemmin jokin ihana kesäinen neule. Mukana oli handknitting lehti Filati, täysin uusi tuttavuus sekin. Pitänee rohkeasti alkaa käyttämään englanninkielen taitoaan myös tällä neulepuolella. Ihana oli välillä saada aivan uudenlaisia neulemalleja katsottavaksi. Kotimaiset lehdet kun kukin toistavat pahasti itseään, jokainen omalla uskollisella tyylillään.

Neuleystäväni on onnistunut kokoamaan joka kuukausi ihanan ja erilaisen paketin lähetettäväksi. Hän tuntuu jollakin tapaa ihan tutulta henkilöltä ja tuntuu tietävän minusta, minun maustani ja tyylistääni valtavan paljon!

Loppuun vielä kuva paketin sisällöstä, kuva on otettu takapihan terassin portaalla tänä aamuna kylmän tuulen puhaltaessa, lämmintä oli alle 5 astetta. Aurinko kuitenkin lämmittää ainakin mieltä hurjan paljon, sillä se paistaa taivaan täydeltä.

          Mukavaa vapunpäivää kaikille!

Me ollaan lisäännytty!

Meille muutti reilu viikko sitten Venäjän kääpiöhamsteri talvikko, hänet nimettiin Santuksi. Veijari on kaksi kuukautta vanha ja aikas pahatapanen... sormien pureskelu on lempipuuhaa... ei vaiskaan alkuun se oli vissiin melkoinen puolustautumisreaktio, mutta nyt yhteiset leikkihetket sujuu jo paljon paremmin. Santtu on nuorimmaisen oma lemmikki ja asustaa myös hänen huoneessaa, eikä kuulemma yhtään haittaa nukkumista, vaikka yöeläimestä onkin kyse.

Kevät on saanut orkideat kukkimaan. Dendrobium farmeri pink näyttää kukkivan kaksi kertaa vuodessa, mutta sen kukinto ei kestä kuin muutaman viikon. Pelkäsin ettei kukinta oo niin komea kuin viimeksi kun tuota vettä ja ravinnetta on ollut ajoittain harvoin tarjolla mutta kukinta näyttääkin komistuvan kerta kerralta. Nyt kukkavanoja roikkui kuusi kappaletta. Tuota orkideaa voi hyvin suositella aloittelijallekin, joka haluaa jonkun muun kuin perhosorkidean.

Phalaenopsis yksilöistä on kukassa jo 5 kpl ja lopuissakin on kukkavanat tulossa. Yhä vakuuttuneempi oon siitä, että mitä enemmän valoa, vettä ja ravinnetta niin sitä suuremmat kukat. Nyt nimittäin näillä ei ollut talvella kunnollista lisävaloa ja kastelukin oli mitä oli, niin kukkivathan ne mutta kukan läpimitta jää paljon piemennäksi kuin jos em. kohdat olisivat kunnossa. Tuo limen värinen, joka kuvassa näyttää keltaiselta, on ainakin 10 vuotta vanha ja kissat ovat halunneet vaihtaa siihen kasvuaustan muutaman kerran (ovat siis pudottaneet sen monasti) ja silti se tekee uusia kukkavanoja vanhojen katkenneiden tilalle. Viisiin viime vuonna vaihdoin sen kasvualustan, eli en ihan 3 vuoden välein kuten suositellaan :)

Neulomistauko jatkuu ainakin jonkin aikaa, siis huivi ei ole vielä päätelty.
Virkkaaminen onneksi onnistuu ja norovirus jatkuu... tässä loput työstöä vailla olevat langat ja kuten tarkkasilmäinen voi havaita niin isoäidin neliöitähän näyttää syntyvän. Lanka Noro Silk Garden Lite ja lappujen yhdistämiseen aivan ihanan tuntuinen tanskalainen bc garnin silkbloom fino lanka, jossa 45 % silkkiä ja 55 % super soft merinovillaa.

Mitäs näistä neliöistä sitten syntyy? Voipi olla että villatakki tai sitten villapaita, hiat tulevat tuolla silkkivilla langalla yksivärisiksi ja hiansuihin virkkaan jotakin koristetta Norolla, siis ihan samaan tyyliin kuin siinä neuleystäväni Rosen villapaidassa. Lopputulos muotoutuu tehdessä, mutta on niitä lappuja jo jokunen tullut tikutettua...

Nyt munkkitaikinan tekoon, nuoriso on cooperin testiä juoksemassa ja pitäähän kovan työn jälkeen olla aikaa juhlaan ja lepoon. Seuraavat 2 viikkoa olen muissa maisemissa, josko kroppaa saataisiin uuteen uskoon ja lääkitystä kohillee ;-)
Mukavaa vapua teille kaikille rakkaat lukijani <3

Aina ei mee niinkuin suunnittelee!

Tervehdys lomalta ystävät...

Ajatuksissa oli puutarhatyöt ja ihanan rauhalliset kiireettömät neulontahetket aamuisin kun perhe on lähtenyt töihin ja kouluun. Vaan kuinkas sitten kävikään?
No kroppa ei pelaa pään toivomalla tavalla. Sitkeä niveltulehdus olkapäässä ei vaan ota parantuakseen. Olen siis joutunut pitämään taukoa jopa neulomisesta ja hermo parka on välillä hieman koetuksella. Onneksi maa on vielä niin märkää, ettei puutarhahommiinkaan ole mitään asiaa, en kyllä niitä pystyisi tekemäänkään. Tässä muutama kuva joltakin menneeltä keväältä.

 
Kirsikkapuiden kukinta aloittaa kevään, melkeimpä ennemmin kuin missään puissa on lehtiä. Omenapuiden kukinta seuraa hieman myöhemmin. Tytär tuli juuri Saksasta, jossa omenapuut olivat täydessä kukassa, lämmintä parhaimmillaan +25 astetta, mansikat maistuivat ja grillikausikin tuli kuulemma avattua. Meidän puissa ei ole vielä silmut suurentuneet yhtään, joissakin paikoissa on lunta vielä ihan kunnolla, no grillatahan voi vaikka milloin, tosin ei se oo yhtään kivaa pilkkihaalarissa

Olen keskittynyt kuljeksimaan pitkin pihaa kuin suuremmatkin tilalliset... meneehän ne päivät näinkin. Koirat on olleet eri onnelliset kun pääkopan hoitaminen on vaatinut tavallista pidempiä kävelylenkkejä.

Norjanangervoaitaa pitäisi raaskita leikata, se kun tuppaa hieman jo tulemaan pihatielle. Mutta koska kukinta oli ainakin viime vuonna tosi komeaa, en ole vielä raskinut. Seuraavassa kuvassa pensaat ovat vielä suht hyvin omalla puolellaa. Sitä paitsi melkein joka kesä on jotakin juhlia juuri niiden kukkimisen aikaa ja nehän ei kuki heti leikkaamisen jälkeen... leikkaaminen saa siis vielä odottaa!

Meidän nuoriso on jo aloittanut melontakauden, vaikka järvissä on vielä jäät. Ratinan suvannossa Tampereella pääsee melomaan, joskin se on melkoista pyörteissä pyörimistä välillä. Pälkäneellä Kostian virralla on 2 km suuntaansa oleva joki jossa on turvallista mennä näin kylmienkin vesien aikaan, siinä kun ei ole juurikaan virtausta ja rannat ovat loivat... jos sattuu vaikka kippaamaan. Seuraava kuva on viime vuodelta, olisko heinäkuulta? Ainakin paljon lämpimimpien vesien ajalta kuin nyt on.

Näihin kuviin näihin tunnelmiin mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille!

Nukkekin koltun sai...

Huivi on päättelyä vailla valmiina...

Lähestyvät 6-vuotis synttärit pistivät puikkoihin kilinää ja tuon kilinän seurauksena valmistui pitkähiuksiselle baby born nukelle mekko. Malli löytyi Novita talvi 2008 lehdestä, numerolla 44.  Lankana nalle kukkaketo helmassa ja yksiärinen nalle miehustassa, puikkoina pro knit 60 cm pyöröt nro 3.5 ja samankokoinen virkkuukoukku helman viimeistelyyn.  Sopivat napit löytyivät nappivarastostani. Oheisessa kuvassa mekon on päälleen saanut baby Anabell, joka osasi itkeä, röyhtäistä ja ties mitä muuta. Se oli meidän lasten ehdoton ykkönen nukkeleikeissä pehmoisen vartalonsa ansiosta. Olen säästänyt kaikki nuket pieniä vierailijoita varten, varsinkin veljeni tytöt viihtyvät nukkejen ja barbien parissa hyvin.

Ihanaa loppuviikkoa teille kaikille!

Isoäidin neliöitä

Viimeisin Novita oli pullollaan malleja isoäidin neliöille... mutta kuten aiemminkin uusin lehti ei sytyttänyt minua millään. Olen vissiin hieman hitaasti lämpiävää sorttia :-)

Nukelle peitto oli taannoin lahjatoiveena. Tälläinen siitä tuli, eilen yhdistelin palat ja virkkasin koristereunuksen, palojan oon tehnyt vähän joka välissä välitöinä. Malli omasta päästä baby born kokoiselle nukelle. Lankoina seiskaveikat neliöihin sekä yhdistämiseen ja reunuksiin nalle.

Tykkäsin lopputuloksesta kovasti, noista neliöistä voisi neuloa jotakin muutakin. Torstain neulekahvilassa näin ihanan puseron, jossa etu- ja takakappale oli neliöistä, hiat sileää yksiväristä neuletta, paitsi hiansuissa koristekerrokset virkkaamalla... sellaisen voisin jossakin välissä tekaista. Neliöiden virkkaaminen osoittautui nimittäin mukavaksi hommaksi, vaikken minään virkkaajana itseäni pidäkkään.

Kevät on jo pitkällä, tomaatit jo tekevät toisia lehtipareja kovaa kyyti ja chilikurssin jälkimainingeissa on itämässä useampaakin sorttia chiliä, niistä ehkä myöhemmin lisää.
Halutessani kevätloman pääsiäistä edeltävälle viikolle ajattelin, että silloin jo pääsisi hieman pihahommiin tai ainakin kasvihuoneelle puuhasteleen? Taitaa luontoäiti näyttää pitkää nenää mun suunnitelmille, lunta kun on vielä vissiin juhannuksenakin ja yöpakkasten takia ei kasveja uskalla siirtää vielä kasvihuoneeseenkaan =(

Koko viikon ole neulonut tätä... eli lumiruusu huivia Noro Sekkosta. Tarkoituksenai olisi tehdä yksinkertainen hiaton pellavamekko kummitytön Yo-juhliin. Tällä huivilla tuon kesäisyyttä ja kirkkautta yksiväriseen mekkoon ja toimiihan suuri huivi hyvin myös allien peittäjänä ;-) Toivottavasti alkavalla viikolla saan esitellä huivin pingotettuna, jäljellä ei oo enää kuin viimeiset mallikerrat (joissa toisin on tikuttamista vielä ihan riittämiin).

Nyt ulkoilemaan ja nauttimaan ihanasta auringonpaisteesta.
Mukavaa sunnuntaita teille kaikille <3